Täydennystä keskiajan kirkkoherraluetteloon
Seurakunnan 700-vuotisjuhlia varten on Jouhin johdolla tutkittu Kansallisarkiston keskiaikaisia asiakirjoja ja löydetty kaksi ennestään tuntematonta asiakirjaa, joissa Lohjan seurakunta mainitaan. Toinen käsittelee erään virkamiehen kuolemantapausta ja sisältää tiedon Lohjan pappilaa isännöineestä papista, Thomas Martinista, jota syytetään tuosta kuolemasta. Toinen – Paavi Leo X:n antama virkamääräys Lohjan kirkkoherran virkaan – avaa uusia näkökulmia Lohjan seurakunnan historiaan ja erityisesti Pyhän Laurin kirkon maalauksiin.
Paavia oli pyydetty määräämään Lohjalle kirkkoherraksi Anders Henrici (Henrikinpoika), joka oli hoitanut tehtävää edellisen kirkkoherran, Mathias Henricin muutettua pois. Andreas saattoi olla Mathiaksen veli tai sitten ei ollut – asiasta ei ole tietoa. Jo ennestään on tiedetty, että Lohjan seurakunnalla oli uskonpuhdistuksen jälkeisenä aikana kirkkoherra nimeltä Anders, ja nyt tiedetään, että sen niminen kirkkoherra oli myös katolisella ajalla. On mahdollista, että nämä Andersit ovat yksi ja sama henkilö, jonka osaksi tuli toteuttaa uskonpuhdistus omassa seurakunnassa. Jälleen on kuitenkin todettava: ehkä.
Saadessaan virkamääräyksen katolisen seurakunnan kirkkoherraksi Anders Henrici ei täyttänyt kaikkia kanonisen lain vaatimuksia, mutta vuonna 1514 paavi kuitenkin määräsi hänet tehtävään, koska hän oli sitä jo jonkin aikaa hoitanut. Jouhi arvelee, että Andersilla on ollut varakkaita tukijoita, jotka ovat huolehtineet tarvituista maksuista.
– Reformaation alkamisen jälkeen tunnetusta Andersista käytetään vuoden 1537 laamannin käräjien pöytäkirjassa nimitystä Herr Anders, ja herr tarkoitti aina aatelista, Jouhi kertoo.
Kansallisarkiston eläkkeellä olevan johtajan, Jussi Nuortevan käännös 11.2.1514 päivätystä asiakirjasta kuuluu seuraavasti:
Lohjan seurakunnan kirkkoherra Mathias Henrici on jättänyt eroanomuksen ja tämä pysyvä virka on siten tullut vapaaksi. Saman hiippakunnan pappismies Andreas Henrici on hoitanut tehtävää, mutta koska hän ei ole tietoinen siitä, onko virka katsottu vapaaksi ja onko sen täyttämisestä tehty päätöstä, pyytää hän erityistä armoa, ettei tätä virkaa, jonka arvo ei ylitä vuositasolla kolmea puhdasta hopeaa olevaa markkaa, katsottaisi väärin hoidetuksi. Vaikka virantäyttöön liittyi ongelmia kanonisen oikeuden käytäntöjen perusteella eikä saarnaaja ole siihen itsestään selvästi oikeutettu eikä virantäytöstä ja saarnaajan oikeudesta siihen ole tehty lainoppineiden arviointia, voidaan hänen asettamisensa tehtävää väliaikaisesti hoitamaan katsoa laillisesti tehdyksi, ja tästä oikeudesta voidaan hänelle antaa kirjallinen päätös.
Maalauttiko kirkkoherra itsensä kirkkoon?
Aiemmin ei tiedetty, minkä nimisen kirkkoherran aikana Pyhän Laurin kirkon maalaukset on maalattu. Uuden tiedon perusteella Jouhi arvelee, että Pyhän Laurin kirkon maalauksissa viidesti esiintyvä apostoli Andreas on saanut kirkkoherra Andersin piirteet.
– Voidaan suurella todennäköisyydellä sanoa, että seinälle kuvattu henkilö on tämä kyseinen Anders Henrici. Koska maalaamisesta ei ole dokumentteja, mitään varmaa ei kuitenkaan voida sanoa, Jouhi toteaa.
Yksi näistä Andreas-Anderseista on heti asehuoneesta kirkkosaliin astuttaessa, pylväässä oikealla. Lisäksi hän on sakastissa maalauksessa, jonka edessä papit ovat ennen jumalanpalvelusta polvistuneet pikkualttarille. Andreas esiintyy myös muissa pappina toimimiseen liittyvissä maalauksissa.
Vaikka päävastuu maalausten suunnittelusta onkin ollut Turun tuomiokapitulilla, paikallinen pappi on voinut vaikuttaa siihen. Suomessa muutamakin kirkkoherra on maalauttanut itsensä kirkollisiin kuviin; esimerkiksi Perttelin kirkon vanhassa alttaritaulussa tiedetään varmasti olevan seurakunnan kirkkoherra puolisoineen.
Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalaukset ovat Suomessa ainutlaatuiset esimerkiksi siksi, että kaikilla maalausten hahmoilla on kasvoilla ilmeet ja maalauksissa on selkeä kuvaohjelma luomisesta viimeiseen tuomioon. Maalaukset on luultavasti tehnyt sama maalariryhmä kuin Hattulan Pyhän ristin kirkon maalaukset, ja mukana on luultavasti ollut Saksassa syntyneen Albertus Pictorin oppilaita.
Saksa, Viro, Tanska, Vatikaani… Olemme olleet osa Eurooppaa jo pitkään.
Teksti ja kuvat Matti Pirhonen