Lohjalaisen myyntiedustaja Kim Nordströmin vuosikalenterissa on aina yksi itsestään selvä varaus. Toukokuisin hän on vetämässä neljän vuorokauden päihdeleiriä Lohjan seurakunnan Saarikon leirikeskuksessa.
Lohjan seurakunta on ollut mukana järjestämässä päihdeleiriä vuodesta 1997. Yhteistyökumppaneina ovat Lohjan Päihdeklinikka, Kim Nordströmin perustama Raittiina Yhdessä ry sekä yksityisiä yrityksiä.Maksimissaan Saarikon leirille otetaan 20 osallistujaa. Porukkaan kuuluu sekä miehiä että naisia. Suurin osa heistä on keski-ikäisiä.
Aika paljon vuodesta toiseen näkyy samaa väkeä, mutta vaihtuvuuttakin jonkin verran on. Tänä vuonna oli useita tuoreitakin kasvoja mukana, mikä on hieno asia, Nordström sanoo.
Vietetään rennosti päihteetöntä aikaa
Koska Saarikon leiri on tarkoitettu reippaasti päihteitä käyttäville, niin kurin pitää olla sopivan tiukka.
Lähtö leirikeskukseen tapahtuu Lohjan Päihdeklinikan pihalta ja siellä kaikki puhallutetaan. Nolla on ainoa sallittu lukema.
Nordströmin mukaan leirin päätarkoituksena ei ole ihmisten raitistaminen vaan tarjota heille mukavaa, päihteetöntä aikaa kauniin luonnon helmassa.
– Selkeä ohjelmarunko meillä on, mutta kyllä lepäämiseenkin jää aikaa.
Ilmapiiri Saarikossa on hyvä ja häiriökäyttäytymistä ei juurikaan esiinny.
– Päihteistä puhumisesta ei lennä pihalle, mutta siitä lentää, jos alkaa ääneen suunnitella sitä, miten kaljaa saisi leirikeskukseen. Onneksi näin ei juuri koskaan ole käynyt.
Mikäli leiriläinen haluaa puhua ammattilaisen kanssa päihteidenkäytöstään, niin siihenkin on mahdollisuus.
– Diakoniatyöntekijä on leirillä koko ajan. Päihdeklinikan työntekijät puolestaan ovat paikalla torstaina ja perjantaina kumpanakin pari tuntia.
Joskus aikaisemmin leirille on tullut lapsiakin vanhempiensa mukana, mutta tästä on luovuttu.
– Ihmiset polttavat leirillä tupakkaa, ja kielenkäyttökin saattaa olla aika ronskia.
Palaute leiriläisiltä positiivista
Kim Nordström ahkeroi leirillä eräänlaisena isäntänä. Puuhaa riittääkin moneen lähtöön.
– Järjestän leiriolympialaisten leikit ja olen muutenkin sellainen yleinen leirivastaava. Teen aina myös aamupuurot, jotta vakiokokkimme Assi saa nukkua hieman pidempään.
Eri lajeista koostuvat leikkimieliset leiriolympialaiset ovat tärkeä osa Saarikon päihdeleiriä. Nordström on suunnitellut lajit sen mukaan, että kaikki pystyvät osallistumaan.
– Heitetään tikkaa, pelataan krokettia ja on tietokilpailu. Porukka ottaa kisat sopivan tosissaan, oikein näkee, miten kovasti halutaan voittaa. Siitä kuitenkin pidetään kiinni, että suuttua ei saa, vaikka häviäsi.
Yksi hauska jokavuotinen kilpailu on se, että leiriläiset saavat arvata raamikkaan leiri-isännän painon.
– Olen itse ostanut kisaan jonkun palkinnon.
Leiriläisiltä kerätään aina palautetta. Pääosin se on ollut todella positiivista. Erityisesti ruokaa kiitetään.
– Siinä ei säästetä kermaa eikä voita. Ensimmäisillä aterioilla syödäänkin tosi paljon, sitten homma tasaantuu. Porukka on pitänyt myös leiriolympialaisista ja saunomisesta rantasaunassa.
Negatiivinen palaute on puolestaan ollut aika vähissä.
– Joku toivoi joskus, että leiri olisi pidempi. Siihen ei kuitenkaan valitettavasti ole mahdollisuutta.
Leiri voi johtaa kohti raittiutta
Kuinka paljon yksittäinen leiri voi sitten edesauttaa raitistumista, mikäli päihteiden käyttö on jatkunut jo pitkään?
Nordström on realisti. Neljän päivän raittius ei lopeta päihteiden käyttöä, mutta tipaton jakso ei suinkaan ole merkityksetön. Leiri tavallaan katkaisee kostean arjen.
Päihdeleiri voikin olla yksi osa palapeliä, joka johtaa raitistumiseen tai ainakin päihteidenkäytön vähenemiseen.
– Ennen leiriä jotkut lopettavat juomisen jo monta viikkoa aikaisemmin, etteivät vaan mokaa leiriä. Ei ole siis kyse vaan neljän päivän raittiudesta vaan pidemmästä ajasta. Leirin jälkeenkin raittius voi jatkua ainakin jonkin aikaa.
Nordström tietää sellaisia päihdeleirillä käyneitä, jotka ovat jättäneet viinan kokonaan.
– Löytyy sellaisiakin, jotka juovat enää vain kerran viikossa tai harvemminkin. Ja sitten on toki niitäkin, jotka ovat raittiina vain leirin keston ajan.
Hengellinen sisältö kuuluu leiriin
Kim Nordström on hyvin tyytyväinen siitä, että Lohjan seurakunta on aktiivisesti mukana leirin järjestelyissä ja myös osallistuu kustannuksiin.
– Kustannukset osallistujaa kohden jäävät pieneksi, ja jokainen leiriläinen maksaa vielä kympin omavastuuosuudenkin.
Leirillä on joka päivä myös hengellistä ohjelmaa. Illalla diakoniatyöntekijä pitää iltavesperin. Sunnuntaina on puolestaan jumalanpalvelus, jonka tulee pitämään joku Lohjan seurakunnan papeista.
– Lähtökohtaisesti kaikki leiriläiset osallistuvat näihin ihan mielellään.
Joskus kristillinen sisältö on herättänyt hiukan vastahankaakin. Nordström muistelee hymyillen erästä takavuosien tapausta.
– Eräs tuttu kaveri sanoi joskus, että ”hän ainakaan ei tällaiselle Jeesusleirille lähde.” Sain hänet kuitenkin mukaan, ja sen jälkeen mies on aina ilmoittautunut mukaan suunnilleen ensimmäisenä.
”Nähdään taas ensi vuonna”
Kim Nordström sanoo, että jokavuotinen leirin järjestäminen on monellakin tapaa melkoisen rankkaa. Pitkän viikonlopun kestävä leiri vaatii paljon pohjatyötä.
– Joka ainoa kerta me leirin yhteydessä puhumme kokki-Assin kanssa, että kuinkahan kauan me tätä enää jaksamme. Viimeisenä päivänä olemme aika loppu. Mutta sitten kuitenkin lopuksi toteamme, että nähdään taas ensi vuonna!
Kun leirin isäntä ynnää leirin järjestämisestä koituvat plussat ja miinukset, niin saldo kuitenkin kallistuu selvästi myönteisen puolelle.
Hän on vuosien aikana oppinut huomaamaan päihdeleirin merkityksen monille ihmisille.
– Olen itsekin joskus elämässäni ollut aika huonossa jamassa. Saan voimaa siitä, kun huomaan edes yhden leirin osallistujan etenevän kohti raittiutta.
Kim Nordström kertoo saavansa itsekin vaihtelua arkeensa pitkästä viikonlopusta leirikeskuksessa.
– Leipätyöni myyntiedustajana on aika stressaavaa, ja tämä Saarikon leiri on minulle huomattavasta työmäärästä huolimatta tavallaan kuin tietynlaista lomaa.
teksti ja kuva Vesa Keinonen